Maalämpö & lämmön talteenotto

Kerrostalojen ilmanvaihto on toteutettu suurimmassa osassa koneellisella poistopuhaltimella aina 2000-luvulle saakka rakennetuissa kohteissa. Näissä tapauksissa 21-22 asteinen sisäilma  johdetaan suoraan rakennuksesta ulos. Poistettavassa ilmassa on merkittävä määrä lämpöenergiaa, joka on hyödynnettävissä rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen.

Ratkaisu on poistoilman lämmöntalteenotto, jossa nykyinen poistopuhallin korvataan lämmöntalteenttottoyksiköllä ja nykyisen päälämmitysmuodon rinnalle asennetaan lämpöpumppu. Poistoilman lämpötila lämmöntalteenottoyksikön asennuksen jälkeen on noin +4 asteinen. Lämmöntalteenottoyksiköltä tuodaan liuoslinja lämmönjakoon lämpöpumpulle, joka tuottaa liuoksesta lämpöenergiaa kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveteen.

Poistoilmalämpöppu asennetaan kiinteistöissä päälämmönlähteen rinnalla, usein tämä on kaukolämpö.

Poistoilman lämmöntelteenotto on ratkaisuna erittäin järkevä toteuttaa jos nykyinen kaukolämmönvaihdin on käyttöikänsä päässä tai nykyiset poistopuhaltimet pitäisi uusia. 

Järjestelmän toteutuksen yhteydessä suosittelemme aina ilmanvaihtokanavat puhdistettavaksi ja ilmanvaihto säädettäväksi. Näin ollen asumisviihtyvyys paranee ja varmistetaan, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla. 

PILP järjestelmällä ostoenergian säästöä tulee noin 30-40 %

MLP+LTO ratkaisussa yhdistetään kaksi eri lämmönlähdettä, poistoilman lämmöntalteenotto ja energiakaivot. Tässä ratkaisussa lämpökaivoja ei tarvitse porata niin syvään kuin perinteisessä maalämpöjärjestelmässä, kun osa energiasta otetaan poistoilmasta. Tässä ratkaisussa kiinteistön tontti voi olla pienempi, mikä mahdollistaa lämmitysjärjestelmän muutokset myös keskusta-alueilla. 

Poistoilman lämmöntalteenotto pyörii ja ottaa talteen energiaa jatkuvasti, myös kesällä vaikkei lämmitystarvetta olekaan. Tällöin poistoilmasta saatava energia johdetaan lämpökaivoihin ja ”ladataan” maaperään. Kallioperän lataaminen parantaa lämpöpumppujen hyötysuhdetta ja takaa sen että kaivoista saadaan aina energiaa.

Viilennyksen toteutus on mahdollista toteuttaa maalämpökohteissa joko passiiviviilennyksellä tai aktiiviviilennyksellä. 

Passiiviviilennys on käytössä yleisesti pienissä viilennystarpeissa, ratkaisussa hyödynnetään lämpökaivoissa kiertävää nestettä ja sen viileyttä kierrättämällä tätä viilennysyksikössä. Ratkaisulla pystytään lisäämään asumismukavuutta ja tiputtamaan sisälämpötilaa useammalla asteella.  Toimintakustannuksiltaan passiiviviilennys on lähes ilmainen, se tarvitsee toimiakseen vain kiertovesipumpun kierrättämään maapiirinnestettä.

Aktiiviviilennystä käytetään suuremmissa viilennystarpeissa. Tässä ratkaisussa lämpöpumpulla tuotetaan jäähdytystä viilennysverkkoon ja lämpöenergiaa lämpöverkkoon. Kesällä, kun viilennystä tarvitaan enemmän, ei vastaavasti tarvita energiaa lämpöverkkoon, tällöin lämpöverkkoon ajettava energia johdetaankin vaihtimen välityksellä lämpökaivoihin. Eli ladataan lämpökaivoja samalla kun tehdään viilennystä jäähdytysverkkoon. Aktiiviviilennyksellä pystytään vastaamaan suuriinkin viilennystarpeisiin ja hyvin toteutetulla automaatiolla sen toiminta pystytään varmistamaan.